Toinen Winter Jumpsin kisa ajettiin 07.12.2008 Vaasassa. Osallistuin nelivetoluokkaan Kyoshollani.Kisasta tuli kirjoitettua vähän kattavampi raporttia, joka löytyy alunperin täältä.
Kisat oli Vaasassa ulkorataa muistuttavalla isolla radalla, Botniahallissa, tekonurmipohjalla. Hyppyrit ja ländit oli päällystetty matolla.Harjoitukset menivät siis pääosin rataan tutustuessa ja haasteellisiin kulmiin asetettujen hyppyrien sisäistämiseen. Asiaa ei auttanut huonoissa säädöissä oleva auto. Rata sisälsi paljon loivasäteisiä mutkia, joissa sisäpuolen etukulma nousi ilmaan. Nykyään jo vähän enemmän auton säätämistä tuntien; kallistuksen vakaaja, jäykemmät takajouset ja iskarit pystymmässä olisi vähentänyt kallistelua.
Auton säätö oli vielä aika pahasti hakusessa. Jäykemmillä jousilla ja maavaran säädöllä koitin saada auton kallistelua vähän hallintaan, mutta ilmeisesti olisi tarvittu kallistuksen vakaajia niin kovavauhtiselle radalle. Niitä ei vielä ollut meikäläisen pakissa saatavilla, niin ilman piti tulla toimeen.
Heti ensimmäisissä harjoituksissa kävi selväksi, että vauhti ei riitä viidellä NiMH-kennolla, 6,5 lankaisella Speed Passionin Competition V2:lla, 17t pinionilla ja 78t spurrilla. Vaihdoin kaverilta lainaan saadun Speed Passionin LiPO:n NiMH:ien tilalle. Vielä kannettavalla Sidewinderiin ennakkoa pykälä lisää, niin alkoi pääsuoralla vauhti piisaamaan.
Tuli todettua, että harjoitukset ja alkuerät eivät vielä aivan riitä tällaiselle aloittelijalle auton säätöön, aikaa olisi tarvittu enemmän. Finaaleissa jäädytin setupin, että pystyi keskittyä ajamiseen.
Hajonneet osat:
- Etutukivarsi poikki, kun harjoituksissa meni isoimmat nokasta hyppy hieman sivuun ja perä osui ländin reunaan, siitä piiskalla keula ländistä sivuun ja tonttiin. Ei muutaku uutta tukivartta tilalle.
- Viimeisen alkuerän aikana hyppäsin sitten samanlailla ohi matalammasta pöydästä. No siinä ei käynyt muuta kuin king pin korkkasi ohjauspalasta irti ja erän jälkeen kävelin hakemaan irronneen ruuvin ja asensin uuteen ohjauspalaan.
Pohjalevy ja selkäruoto oli vaihdettu Carbon Composite versioon ensimmäisen WJ:n jälkeen ja se tuntuu selvästi kiertojäykkyydessä. Eikä enään tuossa lainaamassani viestissä mainittua fleksaamista tapahdu.
Alkuerissä ajoin kohtalaisesti omassa erässäni. Kuitenkin selväksi kävi, että kärki menee selvästi kovempaa. Nopeimmat kuljettajat ajoivat 5 minuutin erässä 14-15 kierrosta n. 22 sekunnin parhaalla kierroksella. Itse ajoin kahtatoista kierrosta ja nopein kierrokseni oli vähän alle 25 s.
Sain kuitenkin sen verran hyvän tuloksen alkuerissä (muistaakseni 9. nopein), että pääsin isojen poikien kanssa kymmenen kuskin A-finaaliin. Heti kävi selväksi, että ei ollut
paljon mahdollisuuksia pistää muille kampoihin. Lähinnä sijoituksiani nostivat muiden keskeytykset, koitin ajaa omaa tahtia mahdollisimman vähillä virheillä. Ajoin kolme finaalia tasaisesti sijoituksille 7-7-9, joka oikeutti lopputuloksissa yhdeksänneksi.Lopputulos oli parempi, mitä olin osannut odottaa ja jo viimeisimmissä finaaleissa pystyin hieman rentoutumaan tärinöiltä ja keskittyä ajamiseen tosissaan.
Lopputulokset
Kuvia:
Minun kuvat
K.Hendrickssonin kuvat
Kuvasin Saken kanssa myös videota kisoista:
Vaasa - 4WD - A3 -Final - Winter Jumps 2008-2009
Vaasa - 2WD - A3-Final - Winter Jumps 2008-2009
Vaasa - 2WD - B2-Final - Winter Jumps 2008-2009
Sarjan pistetilanne oli Vaasan jälkeen varsin mukavaa luettavaa. Loppukaudelle olikin tavoitetta säilyttää kolmos sijoitus. No sehän oli selvää, kun sarjan lopputuloksiin laskettiin kolme parasta kisaa neljästä, niin sitä pitäisi oikeasti sijoittua korkealle, että pysyy huipulla.
Tästä oli kuitenkin hyvä lähteä seuraaviin koitoksiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti